Yhteenveto 2.2. pidetyn keskustelutilaisuuden puheenaiheista ja niiden vastauksia

SEUL piti keskiviikkona 2.2. avoimen keskustelutilaisuuden, jossa puhuttiin CS:GOn eSM-Liigasta ja Liiton toiminnan kehittämisestä. Osanottajamäärä oli merkittävä, ja haluammekin kiittää paikalla olleita. Vastaavia tapahtumia järjestetään takuulla myös uudestaan.

Ilta venyi liki kolmeen tuntiin, ja puhe oli paikoitellen hyvinkin vapaamuotoista ja spontaania. Osaan asioista saatiin vastaukset jo illan aikana, osa taasen saattoi vielä jäädä epäselviksi. Niinpä olemme koonneet tähän yhteenvetoon otoksen illan aikana esiin nousseista aiheista ja laatineet niihin vastaukset. Halusimme tällä varmistaa, että Liiton kanta on näihin asioihin liittyen ilmoitettu mahdollisimman selkeästi.

Osa kysymyksistä on nostettu illan puheenvuoroista. Osaa taasen on muokattu, uudelleenmuotoiltu tai yhdistelty selkeyden ja luettavuuden vuoksi. Pahoittelemme, että tämän koonnin julkaisu viivästyi.

Mikäli tuntuu siltä, ettei johonkin illan aikana esittämäänne kysymykseen saatu selkeää vastausta, tai haluatte esittää lisäkysymyksiä, yhteydenotot voi kohdistaa liittohallituksen puheenjohtaja Ville Qvistille: ville.qvist@seul.fi.

eSM-Liigan perustamista koskevat kysymykset

Miksi Liitto lähti tekemään CS:GOn eSM-Liigaa?

Liiton tavoitteena on jo monta vuotta ollut kehittää kilpailutoimintaa siihen muotoon, että se tarjoaisi mahdollisimman pitkäaikaisesti pelattavaa joukkueille ja pelaajille, koko vuoden ajalle. Aikaisempi, pitkälti viikonlopputurnauksiin perustuva kilpailutoiminta (eSM-turnaukset) ei Liiton näkemyksen mukaan mahdollista pitkäjänteistä kehitystä niin hyvin kuin olisi mahdollista.

Pidempi sarjamuotoinen malli helpottaa joukkueita monella tapaa, esimerkiksi sponsorineuvottelujen kanssa, kun liiga on varmistetusti tulossa ja odotettavissa joka kevät ja syksy. Samalla liigamuoto myös kannustaa joukkueita pysymään yhdessä. Suomalaisten CS-joukkueiden puoliintumisaika ei tunnetusti ole ollut kovinkaan pitkä.

Liigarakenteella toivomme auttavamme kentän kehitystä niin organisaatioiden, joukkueiden kuin pelaajienkin suhteen.

Samalla Liitto kuitenkin tunnustaa, ettei nykyinen järjestely ole millään tavalla täydellinen. Pyrimme parantamaan kokonaisuutta jatkuvasti ja joitain korjausliikkeitä on jo tehty kentän palautteen perusteella.

Miten Liitto vertaili eri vaihtoehtoja eSM-liigan toteuttajaksi ja miten päätös tehtiin?

Liigamuotoisia toteutuksia on haettu jo vuoden 2019 eSM-hausta asti, eli yhteensä kolmena peräkkäisenä vuonna. Operaattorihauissa on painotettu, että eduksi katsotaan sarja- tai liigamuotoinen kilpailu. Tällainen toteutus olisi valittu hyvin todennäköisesti eSM-operaattoriksi operaattoripisteytyksen perusteella. 

Halukkailla liigajärjestäjillä oli siis kolme mahdollisuutta hakea eSM-Liigan operaattoriksi avoimen operaattorihaun kautta. Tänä aikana Liitto on myös käynyt alustavia keskusteluja kilpailujärjestäjien kanssa näiden kiinnostuksesta liigamuotoisen eSM-toteutuksen järjestämiseksi.

Aiempien vuosien hakujen tai Liiton käymien keskustelujen pohjalta ei löytynyt sopivaa kilpailujärjestäjää ennen viime kevättä, eikä vuoden 2021 operaattorihaussa ollut yhtäkään hakemusta CS:GO:n eSM-operaattoriksi. Viime vuoden CS:GO-operaattori Tubecon otti Liittoon yhteyttä vasta hakuajan umpeuduttua, kuten on käynyt monien muidenkin vuosien ja lajien kanssa.

Koska sarja- tai liigamuotoista järjestäjää ei useista peräkkäisistä operaattorihauista huolimatta ollut löydetty, liittohallituksessa päätettiin lähteä neuvottelemaan mahdollisten tahojen kanssa suoraan. Keskusteluja käytiin useampien kotimaisten kisajärjestäjien kanssa. Neuvottelujen luottamuksellisuuden vuoksi Liitto ei voi paljastaa niiden yksityiskohtia tai nimetä osapuolia ilman toisen osapuolen pyyntöä.

Neuvottelut mahdollisten liigajärjestäjien kanssa aloitettiin alle kaksi kuukautta edellisen eSM-haun päättymisen jälkeen, helmikuussa 2021, jossa oli painotettu edellisvuosien tapaan sarja- ja liigatoiminnan priorisointia. Keskusteluja käytiin useamman tahon kanssa keväällä 2021, mutta lopulta jäljellä oli enää yksi kandidaatti. Liitto painotti keskusteluissa, että se hakee nimenomaan monitasoista liigamallia. 

ESML:n kanssa päädyttiin yhteistyöhön pitkälti sen takia, että intressit pitkämuotoiseen ja monitasoiseen CS:GO-liigaan olivat yhteneviä. Heidän kanssaan on sovittu tämän vuoden kevät- ja syyskauden järjestämisestä, ja mikäli kaikki menee hyvin, tulemme jatkamaan yhteistyötä. Samaa periaatetta on noudatettu muidenkin eSM-operaattoreiden kanssa.

Ymmärsinkö oikein: Vuonna 2021 järjestettiin kilpailutus, johon ei osallistunut kukaan. Myöhemmin keväällä etsittiin sitten toimijoita järjestämään vuoden 2021 kisoja ja toteuttajaksi valikoitui Tubecon. Samalla tehtiin kuitenkin päätös, ettei vuodelle 2022 tarvitse tehdä kilpailutusta, koska kilpailutus oli juuri tehty vuodelle 2021, vaikka siihen ei ollut tullut yhtään osallistujaa, eikä täten toimijoita ole vertailtu listatuilla kilpailutuskriteereillä. Johtopäätös: Kilpailutusta ei järjestetty vuodelle 2022 eikä listattuja kilpailutuksen kriteereitä arvioitu.

Kyllä. On varsin yleistä, ettei Liiton järjestämissä eSM-operaattorihauissa ole oikeita kilpailutusmallisia kilpailutuksia, vaan enemmänkin tilanteita, joissa haetaan uusia kilpailujärjestäjiä. Kaikki nykyiset eSM-operaattorit eivät ole tulleet haun kilpailutuksen kautta, vaan monet ovat tulleet vuoden aikana käytyjen yhteydenottojen ja keskustelujen kautta.  

Onko niin, että kilpailuohjesääntöä ei ole liigan kohdalla noudatettu kilpailuttamisen suhteen? Miksei avointa hakua järjestetty?

Liitto haki erityistoiveenaan liigamuotoista eSM-järjestäjää kolmessa peräkkäisessä, avoimessa eSM-kilpailutuksessa, eikä saanut niissä yhtään tällaista hakijaa.

Onko eSM-Liigan järjestämiseen liittyen kuunneltu tai aiotaanko kuunnella pelaajien ja organisaatioiden mielipiteitä?

Liitto on käynyt keskusteluja useiden e-urheiluorganisaatioiden kanssa, joille on pyritty esittämään kysymyksiä ja joilta on myös saatu vastauksia. Näin on toimittu siksi, että liigan koetaan tukevan pelaajia nimenomaan organisaatioiden kautta. Kun organisaatioiden toimintaan on saatu ennalta-arvattavuutta ja säännöllisyyttä, pystyvät nämä paremmin panostamaan resurssejaan pelaajien tukemiseen. Olemme kuitenkin avoimia kaikkien toimijoiden antamalle palautteelle.

Jos liigan järjestäjäksi olisi mainittu jokin muu kisajärjestäjä, oltaisiinko osallistujiksi valittu sen olemassa olevat osallistujajoukkueet?

Todennäköisesti kyllä. Oikea seedaus ja kutsujoukkueiden valinta on monilla tavoin vaikea toteuttaa. Operaattorit ovat kuitenkin myös aiemmissa eSM-kisoissa valinneet pitkälti itse, ketkä kutsutaan. Liitto on tällöin varmistanut kisojen kilpailullisuuden, esimerkiksi siten, että avoimet karsinnat ovat osa kisoja. Myös eSM-liigan kanssa tehtiin näin, alun perin alemmista Divareista nousun kautta ja nyt myös erillisen avoimen karsintaturnauksen kautta.

Tilanne on Liitolle monella uusi ja hakee parasta ratkaisuaan. Myönnämme virheemme ja aiomme myös ottaa niistä opiksemme, jotta tulevaisuuden toteutukset olisivat paremmat.

eSM-Liigan käytännön toimintaa koskevat kysymykset

Ketkä kuuluvat CS:GOn eSM-Liigan ohjausryhmään?

Ohjausryhmän jäseniä ei ole annettu julkisuuteen, koska näillä on katsottu olevan oikeus välttää julkisen keskustelun keskipisteessä olo, mikä taasen mahdollistaa keskittymisen käytännön työtehtäviin.

Ohjausryhmän pääasiallisena tehtävänä on vastata liigan alkuvaiheen arkisesta työstä, jotta homma saadaan rullaamaan. Siihen kuuluu henkilöitä ESML:n taustatiimi Trailblazerista ja Liitosta esimerkiksi hallituksen puheenjohtaja Ville Qvist, toiminnanjohtaja Miika Pulkkinen ja viestintäkoordinaattori Niko Nikkilä. Tulemme kuitenkin avaamaan ohjausryhmän kokoonpanoa tarkemmin lähitulevaisuudessa. Nykyisen ohjausryhmän tehtäviin kuuluu liigakokonaisuuden suunnittelu, ja käytännön tehtävistä vastaa liigan henkilöstö. 

Tarkoituksena on, että jahka liigatoiminta on päässyt kevään osalta käyntiin, luodaan liigalle suoraviivaistettu ja täysin läpinäkyvä hallintomalli. Tämän parasta muotoa ei olla vielä päätetty, vaan voimavarat on keskitetty liigan arkitoiminnan mahdollistamiseen. Kuitenkin esimerkiksi kurinpitoa varten tullaan muodostamaan oma, täysin julkinen valiokuntansa. Tarkat ja kattavat tiedot liigan tulevasta ja pysyvästä hallintomuodosta julkistetaan niin pian kuin vain on mahdollista.

Nykyinen ohjausryhmä on siis väliaikainen ja liigan koko mittakaavassa lyhytikäinen.

Voiko ohjausryhmän tai liittohallituksen jäsenille syntyä eturistiriitaa esim. liigassa pelaavien joukkueiden suhteen? Liigaan kutsuttujen joukkueiden joukossa on SEULin hallituksen jäsenten ja varajäsenten omia organisaatioita.

SEULin hallitus valvoo ohjausryhmän toimintaa ja katsoo, että liiga tehdään sääntöjen mukaisesti. Liiton kumppaneista ja eSM-brändin käytöstä päättää aina loppupeleissä Liiton hallitus. Esimerkiksi eSM-Liigan kumppanuuspäätöksen teki Liiton hallitus.

Elektronisen urheilun kenttä on Suomessa vielä varsin pieni ja tiivis. On Liiton toiminnan kannalta edullista, että arvokasta tietotaitoa omaavia henkilöitä otetaan mukaan toimintaan näiden halutessa. Olemme kuitenkin tietoisia eturistiriitojen mahdollisuudesta, ja Liiton käytäntöihin kuuluu, että tällaisissa tapauksissa henkilöt jäävätään esimerkiksi liittohallituksen tekemien päätösten kohdalla.

Ymmärrämme kentän toimijoiden huolen siitä, että liigan käytännön toimintaa koskevat päätökset hoidetaan reilusti. Mikäli epäkohtia nostetaan esille, olemme valmiita vastaamaan niihin tapauskohtaisesti. 

Miten liigaa koskevat päätökset jakautuvat, kuka ne tekee esimerkiksi seedauksen ja aikataulujen suhteen?

Seedauksien ja aikataulujen tapaiset päätökset ovat operatiivista toimintaa, josta saatetaan puhua yleisesti ohjausryhmässä, mutta jotka päätetään pääasiassa liigan toteuttajien toimesta. Yleisesti ottaen ohjausryhmällä tai liittohallituksella ei ole intressejä tai edes resursseja päättää arkisista, operatiivisen puolen toimista, vaan ne tekee liigan henkilöstö.

Olisiko helpompi mukauttaa ohjausryhmää ottaen mallia esimerkiksi jääkiekon SM-liigasta, jossa ohjausryhmän jäsenet koostuvat organisaatioiden edustajista ja liitosta? Voisiko joukkueilla olla äänivalta liigassa?

Kaikki mallit ovat vielä teoriassa mahdollisia, kun haemme optimaalista tapaa ajaa liigaa. Avoin sarjarakenne, jossa joukkueita tippuu ja nousee pois, vaikeuttaa kuitenkin nimenomaan SM-liigan tyylistä toteutustapaa, etenkin nyt alkuvaiheessa.

Myös toimintamalli, jossa joukkueilla on liigassa äänivalta, on tulevaisuudessa mahdollinen, muttei juuri nyt.

Kuka omistaa eSM-Liigan?

eSM-brändi on täysin Liiton omistuksessa, nykyinen liigatoteutus taasen yhteisomistuksessa ESML:n kanssa. Pidemmän tähtäimen ratkaisua omistusoikeudesta laaditaan yhä, ja siitä annetaan lisätietoa heti kun se vain on mahdollista.

Miten tulevan liigan talous on järjestetty? Miten mahdollinen liikevaihto jakautuu eri osapuolten kesken? Onko toimintaan haettu/tarkoitus hakea julkista rahaa?

On pyritty siihen, että liiga pyörittää itse itseään niin, että se tarvitsee mahdollisimman vähän ulkoista rahoitusta. Tulevaisuudessa tarkoituksena on, että kasvanut kassavirta pyritään jakamaan yhä suuremmissa määrin osallistujajoukkueiden kesken.

Kuuluuko ESML-järjestäjän oma joukkue eSM-Liigan joukkueisiin ensi kaudella? (Trailblazers) 

Ei kuulu, joukkue on lakkautettu.

Ovatko liigan pelipäivät lukossa vai onko niissä joustavuutta?

Striimattavat ottelupäivät on lukittu tiistaille ja torstaille. Muuten otteluaikataulu on muokattavissa, vaikka toivotaankin otteluiden pelaamista niille annettuina päivinä.

Miten “kotimaisuus” määritetään liigassa? Miksei ulkomainen organisaatio suomalaisella rosterilla kelpaa liigajoukkueeksi?

Liigaan osallistuvien organisaatioiden tulee olla Suomeen rekisteröityjä ja joukkueiden kokoonpanon vähintään 51% suomalaisia. Joukkueen “suomalaisuus” on e-urheilussa kiistanalainen käsite, mutta tämä on se määritelmä, jonka olemme kokeneet toimivan parhaiten läpi koko eSM-toteutuksen.

Kriteerit on valittu myös siitä syystä, että liigalla halutaan tukea nimenomaan suomalaista e-urheilun kenttää ja suomalaisia toimijoita. Mallia tähän on haettu muista SM-liigoista. Toiveena on, että nykyinen käytäntö rohkaisee uusien suomalaisten e-urheiluorganisaatioiden perustamiseen ja auttaa jo olemassa olevia kasvamaan. Näin voidaan panostaa lisää joukkueiden, valmentajien ja pelaajien kehitykseen.

Jos organisaatioiden kautta on tarkoitus tukea pelaajia, niin vaaditaanko liigaan jotain raamia organisaatioiden pelaajasopimuksille, vai onko liitolle fine, että pelaajat joutuvat ottamaan mahdollisesti jopa nollasopimukset päästäkseen pelaamaan?

Tällä hetkellä SEUL ei vaadi, että pelaajasopimuksia näytetään Liitolle. SEUL ei ole lakipalvelu, meillä ole resursseja toimia tällaisessa roolissa. Liitto on kuitenkin valmis auttamaan pelaajia ja organisaatioita Liiton pelaajasopimuspohjan käytössä. Mikäli räikeitä epäkohtia tuodaan Liiton tietoon, voimme tarvittaessa kommentoida sopimusten asiallisuutta ja riitauttamisen mahdollisuutta.

Onko myös muiden pelien eSM-kisoihin tulossa ”organisaatiopakko”, vai onko tämä vain CS-pelaajien ”etuja” nähden tehty päätös?

Turnausmuotoisiin kisoihin ei ole tulossa organisaatiovaatimusta, mutta liigamuotoisiin joukkuelajeihin todennäköisesti kyllä.

Onko SEULin jäsenyys vaatimuksena liigan osallistujajoukkueelle?

Ei ole, vaikkakin toiveena toki on, että seurat kiinnostuisivat myös Liiton toimintaan ja päätöksentekoon osallistumisesta.

Liiton tehtävänä on varmistaa, että kilpailullisuudella menee Suomessa hyvin. Joten, onko liigan kutsujoukkueet ja alkuperäinen suunnitelma avoimien karsintojen pois jättämisestä päätetty kilpailullisuus edellä?

Liitto lähti suunnittelemaan liigaa pidemmällä aikajänteellä. Haluttiin, että liigan rakenne ja säännöstä mahdollistaisivat mahdollisimman kilpailullisen toteutuksen. Tätä varten päätettiin kutsua nimenomaan organisaatioita, jotka olivat valmiita sitoutumaan pitkäaikaiseen sarjajakoiseen toimintaan.

Pääpaino ei ollut rostereiden menestyksessä, vaan niiden taustaorganisaatioiden pitkäjänteisessä sitoutumisessa. Mutta kuten saamastamme palautteesta ja niiden perusteella tehdyistä korjauksista voi päätellä, tämä olisi ollut tarpeen tehdä toisin, esimerkiksi joukkueiden valintaprosessin osalta.

Miten varmistetaan kilpailun korkein taso SM-tittelille?

On tärkeä muistaa, että suomenmestarin valinta tapahtuu vasta syyskauden päätteeksi. Yleisesti uskomme, että liigan jatkuvuudella ja pitkän tähtäimen suunnitelmalla saadaan luotua tarvittavaa kiinnostusta, joka nostaa tason riittävän korkealle. Myös liigan tarjoama tuki organisaatioille lisää houkuttelevuutta ja auttaa tässä merkittävästi. Uskomme, että parin-kolmen vuoden päästä suurin osa Suomen huippujoukkueista pelaa liigassa.

Miten liigan medianäkyvyyteen tullaan panostamaan?

Pyrimme mahdollisimman suureen mediahuomioon etenkin otteluiden laadun kautta. Kevätkauden ykkösprioriteettina on ollut toteutus ja sen laadukkuus, syksyllä voimme keskittyä enemmän näkyvyyteen. Lähetystuotannosta on juteltu ESML:n ulkopuolisten toimijoiden kanssa pudotuspelien suhteen.

Onko liitto mielestänne tehnyt oikean päätöksen lähteä tekemään operatiivista toimintaa liigan järjestämiseksi, jos liigan järjestämiseen ei olla nyt omien sanojenne mukaisesti valmiita eikä riittäviä rakenteita liitolta löydy?

Kaikki rattaat, jotka tarvitaan liigan käytännön toiminnan, itse kilpailun, mahdollistamiseksi, ovat jo pyörimässä. Keskeneräiset asiat liittyvät liigaa ympäröiviin tukirakenteisiin, jotka nekin pyritään saada valmiiksi mahdollisimman pian.

Miten varmistetaan, ettei liitto liigatuottajana menisi päällekkäin olemassa olevien tapahtumanjärjestäjien kanssa? Miten tätä keskustelua aiotaan käydä?

Koemme eSM-Liigan osalta, että liitto on lähtenyt tekemään juurikin sellaista CS:GO-toimintaa, jota kaupallinen kenttä ei ole aiemmin tehnyt. Toisin sanoen monitasoista, alemmat sarjat sisältävää CS:GO-liigaa, joka on säännöllistä ja ennalta-arvattavaa, ja luo selvän polun alimmasta tasosta huipulle.

Liitto on kuitenkin avoin kuulemaan tapahtumanjärjestäjiä ja käymään näiden kanssa keskustelua varmistaakseen, että jokainen taho kykenee toimimaan mahdollisimman vapaasti. Alustavia keskusteluja on käyty siitä, että syksyllä pyrittäisiin kokoamaan toimijoita saman pöydän ääreen. Yksi mahdollinen tulos tälle olisi esimerkiksi se, että Liitto ottaisi aktiivisemman roolin e-urheiluskenen kilpailukalenterin kokoamisessa ja tasapainottamisessa.

Onko tavoitteena se, että tämä liigarakenne joka nyt toteutuu, tulee vaatimukseksi uudelle mahdolliselle operaattorille, jos tämä sopimus päättyy?

Mikäli toteutus todetaan toimivaksi, niin todennäköisesti kyllä. Siinä tapauksessa on hyvin vaikea nähdä, että pakittaisimme enää takaisin viikonlopputurnauksiin.

Liiton yleistä toimintaa koskevat kysymykset

SEUL listaa omilla sivuillaan arvoikseen avoimuuden, yhtenäisyyden ja vastuunkannon. Voitteko avata miten nämä arvot toteutuvat SEULin tämänhetkisessä toiminnassa?

Liitto pyrkii viestimään niin avoimesti kuin vain pystyy, ja tähän keskitetään erityishuomiota tulevaisuudessa. Esimerkiksi operaattorineuvottelut ovat kuitenkin luottamuksellisia, eikä kaikista asioista voida viestiä julkisesti. Vastuunkanto toteutuu Liiton tavoitteissa viedä aktiivisesti kenttää eteenpäin ja yhtenäisyyttä pyrimme edistämään esimerkiksi luomalla selkeämmän reitin harrastetoiminnasta lajien huipulle.

Mikä on SEULin toimintasuunnitelma maineen nostamiselle?

Tällä hetkellä merkittävä osa voimavaroista keskittyy siihen, että liiga saadaan starttaamaan. Tämän jälkeen voimavaroja vapautuu taas muuhun toimintaan, kuten liigan kokonaiskuvan korjaamisen vaatimiin toimenpiteisiin.

Jo tässä vaiheessa kuitenkin nähdään, että Liitolta toivotaan enemmän avoimuutta ja mahdollisuutta vuorovaikuttamiseen. Keskusteluilta otettiin hyvin vastaan ja sen tapainen toiminta aiotaankin ottaa säännölliseksi osaksi Liiton toimintaa.

Myös Liiton viestintäkoordinaattori Niko Nikkilä on huomannut, ettei eSM-Liigan osalta viestitty oikealla tavalla. Liigan taustalla tapahtuvaa päätöksentekoa ja prosesseja olisi pitänyt avata jo huomattavasti aiemmin. Tulevassa viestinnässä tavoitteena onkin, että se on nopeampaa, ja että avoimuus toteutuu aiempaa paremmin.

Voiko SEUL tulevaisuudessa mahdollistaa osallistumisen päätöksentekoon esimerkiksi ei-sitovilla äänestyksillä tai gallupeilla, jotta jokainen pääsee sanomaan kantansa etukäteen?

Nämä mahdollisuudet pistetään ehdottomasti mieleen ja mietitään, miten ne sopivat Liiton toimintaan mukaan. Ainakin avoimia keskustelutilaisuuksia tullaan järjestämään tulevaisuudessa lisää.

Miten kommentoitte FELin lähtöä Liitosta?

FEL on nähnyt, ettei SEUL ole ajanut heidän etujaan. SEUL haluaa tukea koko suomalaista skeneä, jota se kokee tekevänsä eSM-Liigan kautta. Liitossa on paljon erilaisia jäseniä, joilla on erilaisia intressejä, eikä yksittäistä jäsentä voi laittaa muiden edelle. Tilanne on hankala. Myönnämme kuitenkin, että FELin kanssa olisi voitu käydä parempaa dialogia, ja pahoittelemme sitä, ettei tässä onnistuttu.

Uutisoinnista on saanut kuvan, että HAVUn ja FELin erot tulivat yllätyksenä. Jos on näin, niin silloin pitäisi katsoa peiliin sekä HAVUN, FELin että SEULin… jossain on mennyt pieleen kaikilla kolmella, jos ristiriita on ollut, mutta kukaan ei ole avannut keskusteluyhteyttä.

Esimerkiksi HAVUn kanssa on käyty aiempia keskusteluja, eikä yllätys liittynyt siihen. Näihin eroamisiin on kuitenkin Liiton puolesta ehdottomasti reagoitava. Mikäli jäsenillä on huolenaiheita, Liitto on aina valmis kuulemaan niistä.

Miten pääsisi mukaan Liiton toimintaan?

Yhteyttä voi ottaa Liiton toiminnanjohtaja Miika Pulkkiseen: miika.pulkkinen@seul.fi. Liittotoiminta on kuitenkin pääasiassa jäsenille, kuten yleinen käytäntö on.

Väylä vapaaehtoistoimintaan ei ole tällä hetkellä ilmaistu selkeästi Liiton kotisivuilla, ja tämäkin pointti laitetaan korvan taakse.

Kuva:  Otto Virtanen / SEUL ry, Grail Quest 2018