Koulutusraportti: Psyykkisen valmennuksen työpaja 16.3

Teksti: Nico Ilkanheimo

Lauantaina 16.3 Pajulahdessa järjestetty psyykkisen valmennuksen workshop oli erittäin onnistunut näin vierailijan näkökulmasta. Tapahtuman aloittaneen SEUL:in Aapo Räntilän pitämä pohjustus psyykkisestä valmennuksesta avasi hyvin valmennuksessa huomioitavia osa-alueita. Tässä tuli mm. ilmi, että pelaajan psyykkisen valmennuksen onnistumiseksi on aivan ensimmäiseksi huomioitava, että perustekijät elämänhallinnassa on oltava kunnossa. Helposti tulee mieleen, että työskentely psyykkisten taitojen osalta kannattaisi aloittaa esim. pelaajan vireystilan tunnistamisella ja sen säätelyllä. Pohjan ollessa hyvällä mallilla pelaaja saa voimavaransa suunnattua oikeisiin asioihin ja kehittyminen tehostuu.

Päivän varsinainen puhuja oli Mia Stellberg, joka vakuutti yleisön ammattitaidostaan olemuksellaan ja ryhmän hallinnalla ensimmäisistä hetkistä lähtien. Aluksi Mia halusi tietää, ketkä häntä on kuuntelemassa ja jokainen sai esittäytyä vuorollaan. Tämä toimi erittäin vahvasti mahdollisuutena verkostoitua muiden kurssilaisten kanssa taukojen aikana, mutta myös madalsi kynnystä omien kysymysten esittämiselle ja keskustelujen aloittamiselle. Jokaiselle puheenvuoron antaminen ja mahdollisuus esittäytyä tehostavat myös oppimista ja opetetun tiedon vastaanottamista.

Mia kertoi meille omasta polustaan valmentajaksi ja avasi myös tämän hetken työtehtäviään. Huipulla valmentaessa työskentely on muutakin kuin vain pelaajien kanssa toimimista ja Mia piti hyvin tärkeänä myös jatkuvasti kehittää itseään. Yksi mielenkiintoisista aiheista oli kuulla hänen kokemuksistaan uuden joukkueen kanssa aloittamisesta. Hän oli havainnut toimivaksi keinoksi kysyä pelaajilta kokemuksia psyykkisten tekijöiden vaikutuksesta tulokseen ja pelaajat olivat antaneet vastaukseksi vaikutuksen olevan 60-90 %. Suuri prosenttiosuus johtuu Mian mukaan e-urheilun lajin luonteesta, joka ei mahdollista lajin sisällä tunteiden purkautumista. Useimmissa lajeissa jännitystä ja tunteita päästään purkamaan fyysisen suorituksen kautta, mutta esportissa näin ei ole.

Valmennuksellisesti tärkeimpiä tehtäviä valmentajalle on pitää huolta harjoittelun rakenteesta ja siihen sitoutumisesta. Useimmilla pelaajilla harjoittelu on kontrolloimatonta ja selkeää aikataulutusta ja suunnitelmallisuutta ei löydy. Huipulle tähdättäessä Mia kertoi suunnitelmallisuuden merkityksestä koskien koko päivää. Jokainen voi tehdä tämän taitotasostaan riippumatta. Perusasiat, kuten esimerkiksi monelta herätään, monelta syödään, monelta treenataan, vaikuttavat suuresti pelaajien elämänhallinnan tunteeseen ja siihen, miten harjoittelu onnistuu.

Tartuimme myös epäonnistumisten käsittelyyn yksilöiden ja joukkueiden näkökulmasta. Tähän liittyen erittäin tärkeäksi nousi kyky pystyä nollaamaan tilanteet. “Emme ole yhtä kuin edellinen ottelumme tai suorituksemme”.  Tässä auttaa erityisen paljon pelaajan oma sisäinen puhe ja miten sitä kehittää. Sisäinen puhe ei ole synnynnäistä, vaan harjoiteltava ominaisuus. Asioiden käsittelyyn ja joukkueen toimintaan liittyy sääntöjä ja niistä on hyvä puhua yhdessä sekä sitouttaa pelaajat noudattamaan niitä.

Psyykkisen valmennuksen osalta Mia kertoi myös, kuinka tärkeää valmentajan sosiaalinen kompetenssi ja vuorovaikutustaidot ovat. Hyvä valmentaminen on pelaajalähtöistä ja tällöin taito kuunnella ja huomioida pelaajaa on tärkeää. Hyvään vuorovaikutukseen on monia välineitä, joista avasimme muun muassa non-verbaalista viestintää ja aktiivista kuuntelua. Jokainen ihminen on oman elämänsä asiantuntija ja tämä tulee huomioida häntä neuvoessa. Tärkeää on myös, että valmennettavaa valmennetaan tämän oman minäkuvan mukaan.

Kaiken kaikkiaan workshoppi antoi erittäin hyviä työkaluja mentaalisen valmennuksen taitojen kehittämiseen. Koulutuksesta jäi selkeä ajatus, mitkä asiat on oltava kunnossa vahvan perustan rakentamiseksi ammattimaista pelaamista varten, mitä sosiaalisia taitoja valmentajan on hallittava sujuvan työskentelyn edesauttamiseksi ja miten lähdetään etenemään psyykkisten taitojen valmentamisessa. Esille tuli myös selkeästi, mitä pelaajalta vaaditaan huipulla pärjätäkseen ja mitä huipulla valmentaminen tarkoittaa valmentajan näkökulmasta.

Kuva: Otto Takala