Digitaalinen pelaaminen on harrastus, joka on kasvattanut suosiotaan Suomessa jatkuvasti. Vuonna 2018 aktiivisesti eli kerran kuukaudessa tai useammin pelaavia suomalaisia 10-75 -vuotiaista oli 88,1 % [Pelaajabarometri 2018]. Elektronisen urheilun pelejä pelaa aktiivisesti 1,8 %, joka vastaa nykyhetkellä yli 80 000 suomalaista.

Pelaaminen harrastuksena

Elektronisen urheilun harrastajat ovat kilpailullisesti digitaalisia pelejä pelaavia henkilöitä, jotka nauttivat pelaamisesta joko yksin tai yhdessä. Harrastajalle pelaaminen on ensisijaisesti viihdettä, jonka tarkoitus on antaa irtiotto arjesta, ilta kaveriporukan kanssa tai klaanimatsi LAN-tapahtumassa. Osa harrastepelaajista pelaa muutamia tunteja päivässä kun taas osa saattaa harjoitella esimerkiksi oman joukkueen kanssa lähes joka päivä. Ammattimaiseksi pelaaminen menee silloin, kun pelaaja tienaa elantonsa pelaamalla kilpailullisesti.

Harrastamisen mahdollisuuksia

Monet elektronisen urheilun harrastajat pelaavat kotoa käsin Internetin välityksellä yksikseen tai ystävien kanssa. Kuitenkin on olemassa paljon organisaatioita ja tapahtumia, jotka tarjoavat mahdollisuuden pelata yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa ja saada uusia ystäviä. Esimerkiksi useat nuorisotalot ja oppilaitokset tarjoavat kilpailulliseen pelaamiseen liittyviä tiloja, joissa voi viettää aikaa yhdessä pelaillen erilaisia pelejä joko kilpailullisesti tai huvikseen. Suomessa on myös vuokrattavia pelitiloja, jotka on listattu täällä.

Monet peliharrastajat vierailevat myös aktiivisesti pelitapahtumissa. Pelitapahtumissa järjestettävät kilpailut ja turnaukset ovat monien harrastajien ensimmäinen kosketus vakavampaan elektroniseen urheiluun. Toinen yleinen tapa lähteä mukaan kilpailutoimintaan ovat erilaiset verkossa pelattavat liigat ja turnaukset, joihin voi osallistua käyttämällä omia pelilaitteitaan.

Vastuullinen pelaaminen

Verkkopelaaminen tuo eri ikäiset lapset, nuoret ja aikuiset yhteen. Jatkuvasti uudistuvat teknologia on muuttanut tapaamme harrastaa ja pelaamisestakin on tullut sosiaalisempaa ja globaalimpaa. Pelaaminen tapahtuu usein porukassa: välillä pelikavereina toimivat tutut, toisinaan tiimikaveriksi tai vastustajaksi taas asettuu tuntematon ihminen. Yhdessä muiden kanssa pelaaminen ja pelien ympärille kehittyneissä yhteisöissä mukana oleminen voi parhaimmillaan rikastuttaa elämää. Peliporukoista voi löytyä uusia ystäviä ja maailmankuva laajenee kommunikoitaessa eri puolella maailmaa asuvien ihmisten kanssa. Pelaaminen voi tukea lasten ja nuorten sosiaalista kehitystä, mutta siihen voi toisinaan kuitenkin  liittyä myös ajankäytöllisiä ja sosiaalisia haasteita. Aktiivinen pelaaminen ei kuitenkaan ole välttämättä merkki ongelmasta, vaan kyse voi olla harrastuksesta, johon halutaan panostaa. Vanhempien rooli on avainasemassa lapsen tai nuoren peliharrastuksessa ja mediakasvatuksessa. Vanhempien kannattaisi osoittaa olevansa kiinnostuneita lapsen tai nuoren ajankäytöstä, pelaamisen hyödyistä ja haitoista sekä keskustella ylipäätään pelaamisesta avoimesti.

Suomen elektronisen urheilun liitto vaikuttaa yhteiskunnallisesti pääosin digitaalisen kilpapelaamisen piirissä ja haluaa kannustaa vastuulliseen pelaamiseen. Tätä toteuttaakseen liitto tekee yhteistyötä erilaisten pelaamiseen ja pelikäyttäytymiseen liittyvien julkisten hankkeiden kanssa, jakaa yleisesti tietoutta kilpapelaamisesta ja toimii konsulttina ja yhteistyökumppanina erilaisille järjestöille. SEUL on muun muassa ollut mukana kirjoittamassa vuonna 2013 julkaistua Pelikasvattajan Käsikirjaa ja vuonna 2018 Pelikasvattajan käsikirjan toista osaa. Pelikasvattajien verkoston jäsenten kirjoittama Pelikasvattajan käsikirja on tarkoitettu avuksi kaikenlaisille pelikasvattajille. Sen kohderyhmänä ovat niin vanhemmat, koulut, kirjastot, nuorisotoimet kuin muutkin tahot, jotka kohtaavat lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka pelaavat. Kirjan tarkoituksena on antaa asiantuntevaa, tutkimukseen ja kokemukseen pohjautuvaa tietoa siitä, mistä pelaamisessa ja siihen liittyvissä ilmiöissä on kyse.

pelikasvattajan_kasikirja