Kohti SM-kilpailuja, osa 1/2

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa avataan hieman SEULin suunnitelmia SM-kilpailujen taustoista, toteutuksesta ja turnauksien rakenteesta.

Tausta

SM-kilpailuista on puhuttu isommin liiton puolesta jo kesästä 2014, kun Suomen Dota 2 Liigalle myönnettiin pilottimielessä Suomen mestaruusturnauksen status. Dota 2 Liigan järjesti itsenäisesti muutama aktiivinen toimija Dota 2 -yhteisöstä ja SEUL toimi turnauksen yhteistyökumppanina.

Dota 2 Liiga keräsi yhteensä 64 viiden pelaajan joukkuetta, jolloin kävi selväksi, että kysyntää tällaiselle pidempään kestävälle online-turnaukselle selkeästi löytyy. Turnauksella oli omat ongelmansa, joita kritisoitiin kokeneempien turnaus- ja tapahtumajärjestäjien osalta, mutta pelaajien suunnalta tullut palaute oli lähes pelkästään positiivista.

Liitossa lähdettiinkin tämän pohjalta keskustelemaan ja ideoimaan liigoja ja turnauksia, jotka kattaisivat vähintään aktiivisimmat ja suosituimmat lajit niin PC:llä kuin konsoleilla. Suunnitelmat saivat kuluvan vuoden kevään aikana kuitenkin vauhtia liiton rahoituksen varmistuttua ja ideatasolta siirryttiin varsinaiseen suunnitteluvaiheeseen toukokuun aikana.

Toteutus

SM-kilpailut on tarkoitus toteuttaa kausina, joiden aikana pelataan samanaikaisesti turnaukset kaikissa tai mahdollisimman monessa lajissa. Kausia on vuodessa SM-kilpailujen alkuvaiheessa yksi, mutta ei ole poissuljettua, että tulevaisuudessa siirryttäisiin kahteen kauteen, jolloin toinen pelattaisiin keväällä ja toinen syksyllä.

PC:llä pelattavissa lajeissa turnaukset tullaan pelaamaan rinnakkain, mutta konsoleilla vielä selvitetään parasta toteutustapaa, koska useissa lajeissa verkkokarsinnat eivät ole mahdollisia käytännön syistä.

SM-kilpailuille oli alunperin ideoituna kaksi erilaista toteutustapaa: toisessa osallistujat olisi jaettu eri tasoisiin divisiooniin ja ne olisivat keränneet WCS:n tapaan pisteitä online- ja offline-osakilpailuista, ja toisessa kaikki osallistujat pelaavat yhtä ja samaa online-turnausta, josta jokin määrä niistä etenee offline-finaaleihin.

Näiden kahden vaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia punnittiin pitkään ja nykyisessä elektronisen urheilun toimintakentässä paremmaksi ratkaisuksi todettiin lähteä viemään eteenpäin turnausmallista SM-kilpailua. Turnausmallin valitsemisen perusteet olivat osittain tietysti taloudelliset, mutta nykyisellään etenkin joukkuepeleissä tarvitaan Suomessa jatkuvuutta sekä pysyvyyttä toimintakulttuurin kestävöittämiseksi.

Useamman kuukauden kestävä SM-turnaus, joka sijoittuu sopivasti keväälle ja kesälle isoimpien suomalaisten tapahtumien väliin hieman hiljaisempaan aikaan, antaa mahdollisuuden pelaajille ja joukkueille kehittää omaa peliään ja mahdollistaa myös hieman eri tasoisempien pelaajien kohtaamisen lohkovaiheessa. Vaikka Suomen huipun kohtaaminen usein tarkoittaa heikkotasoisemmalle nopeaa tappiota, ovat nämä kohtaamiset usein kuitenkin kehittymisen näkökulmasta tarpeellisia.

Tuomaritoiminnan kehittäminen on myös yksi keskeisistä tavoitteista ja sen toteuttaminen on kriittistä SM-turnausten ohella. Kaikille tuomareille tultaisiin maksamaan tehtävän vastuullisuuden mukaan muodostuvat palkkiot sekä heidän matka- ja majoituskulunsa katettaisiin offline-turnauksen osalta. Tuomareita tullaan hakemaan erillisellä ilmoituksella talven ja kevään aikana.

Turnauspelit ja -rakenne

Alustavissa suunnitelmissa PC-puolella on keskusteltu SM-turnausten järjestämisestä viidessä suosituimmassa e-urheilun lajissa: CS:GO, Dota 2, League of Legends, Hearthstone sekä Starcraft 2. Konsoleilla on käyty keskustelua urheilupelien (NHL, FIFA) sekä eri taistelupelien tuomisesta mukaan.

Turnauksiin ilmoittautuminen avattaisiin noin kaksi kuukautta ennen turnauksen alkamisajankohtaa ja se sulkeutuisi kaksi viikkoa ennen alkamista. Nämä kaksi viikkoa ilmottautumisaikaikkunan ja turnauksen ensimmäisen kierroksen välillä ovat ns. sulkuikkuna, joiden aikana muutoksia joukkueiden kokoonpanoihin ei saa suorittaa. Sulkuikkuna ei tietenkään koske yksilölajeja. Myös turnauksen aikana tehtävien pelaajavaihdosten määrää tullaan rajoittamaan, mutta ei kieltämään.

Varsinaisen turnausrakenteen tarve arvioidaan pelikohtaisesti, mutta lähtökohtaisesti useimmissa lajeissa turnausta lähdetään rakentamaan mallilla, jossa osallistujat jaetaan ensimmäisessä vaiheessa n. 8 pelaajan tai joukkueen lohkoihin. Lohkovaiheessa pelataan siis seitsemän kierrosta ja kaikki kohtaavat toisensa lohkossa kerran.

Lohkosta etenee 2-4 osallistujaa online-pudotuspelivaiheeseen ja online-pudotuspeleistä etenee lopulta 4-8 osallistujaa offline-finaaleihin. Pudotuspelivaiheen rakenteesta, tai jopa toisen lohkovaiheen sijoittamisesta ennen pudotuspelejä, ei ole vielä lopullista päätöstä, koska ne vaikuttavat merkittävästi turnauksen online-vaiheen pituuteen.

Esimerkiksi siis 64 osallistujan turnauksessa olisi 8 kappaletta 8 osallistujan lohkoja, pelattaisiin 7 kierrosta (1 per viikko) ja tämän jälkeen jokaisesta lohkosta 4 parasta etenisi single elimination pudotuspeleihin. Online-pudotuspeleissä pelattaisiin kolme kierrosta, ro32, ro16 ja ro8, jolloin jäljelle jäisi offline-finaaliturnaukseen kutsuttavaksi 4 parasta osallistujaa.

Tällöin turnauksen kesto olisi sulkuikkunasta online-pudotuspelien loppuun noin 10-12 viikkoa. Viimeisen pudotuspelikierroksen sekä offline-finaalien välillä on 2-4 viikon mittainen tauko, jonka aikana lopputurnaukseen edenneet osallistujat voivat valmistautua ja hioa peliään.

 Artikkelisarjan toinen osa julkaistaan myöhemmin tällä viikolla.

23.8.2017 22:15:25